Kärjestä neulotut sukat ja neulegraffiteja

Vuosikaudet olen suunnitellut, että opettelen neulomaan sukkia aloittamalla ne kärjestä. Nyt lopulta sain aikaiseksi, kun neulontakerho-ohjelmassa näytettiin sitä. Siihen on tietenkin monta eri tapaa tehdä, mutta pääidea on sama: luodaan muutama silmukka ja lisätään, tehdään kantapää lyhennetyillä kerroksilla. Käytin pohjana ohjelman nauhoituksen lisäksi tätä suomenkielistä ohjetta: www.ullaneule.net/0305/neuvot_sukka_varpaista.html sekä tätä Neulontakerhon Vickie Howellin ohjetta:
http://vickiehowell.blogspot.com/2010/12/knitty-gritty-pattern-cookie-as-toe-up.html . Silmukkamäärät olen laskenut itse ja niitten kanssa joudunkin vielä tekemään työtä. Teen itsekin ohjeen, kunhan saan muutaman sukan tehtyä tällä tavalla. Se on kivaa, mutta nyt aluksi tietenkin vie aikaa!

Töissä meillä aloitettiin käsityökerho. Se kokoontui ensimmäisen kerran torstaina. Tosi kiva idea! Minulla oli siellä tämä sukka mukana.

VINKKI: Sukan varressa testasin lukemaani vinkkiä. Sillä saa siistimmän raidallisen joustinneuleen. Tavallisestihan joustimessa väriä vaihdettaessa nurja neule aiheuttaa sekaisin olevia lankoja, siis että värit näkyvät eri tavoin oikeiden ja nurjan puolen silmukoitten kohdalla. Se on aina näyttänyt minusta rumalta:

Tämän saa korjattua hyvin helposti: aina lankaa vaihdettaessa ensimmäisellä kerroksella neulotaan kaikki silmukat oikein. Joustin aloitetaan vasta seuraavalla kerroksella. Tämä ei vaikuta joustimeen, mutta antaa tasaisen värirajan:

Tämä ei tietenkään toimi, jos väriraidat ovat liian kapeita. Kolme kerrosta toimii jo ihan hyvin.

---

Kävin tänään katsomassa Turun Kulttuuripääkaupunkiin liittyvää neulegraffitia Vartionvuorenmäellä. Observatorion kaiteeseen on kiinnitetty pitkä raidallinen graffiti. Mutta täytyy sanoa, että olin pettynyt. Se johtui kai siitä, että mielessäni oli näkemäni kuvat monista neulegraffiteista, jotka olivat paljon näyttävämpiä. Tässä oli vain muutama väri ja sielää neuletta. Vartiovuoren graffitissa on tosin selkeä idea - se on asetettu korkealle mäelle, josta näkee Turun yli. Värit toistavat maiseman värejä kullakin kohdalla. Tässä pari kuvaa:

---

Suuri Käsityö -lehdessä on kilpailu, johon pitää suunnitella ja tehdä lapaset. Tekisi mieli osallistua, mutta löytyyköhän aikaa. Ideoitakin minulla jo olisi!

Haarukkapitsiliivi etenee

On ollut kiva opetella uudelleen haarukkapitsin tekoa. Tämä ensimmäinen projekti on helppo, kun käytän niin paksua lankaa. Yhden kohdan jouduin purkamaan, kun olin kiinnittänyt uuden pätkän väärältä puolelta.

Tällaisessa vaiheessa liivi on nyt:

Liivi haarukkapitsillä

Olen viimeksi tehnyt haarukkapitsiä joskus teininä. Muutama vuosi sitten ostin haarukankin sitä varten,  mutta se katosi jonnekin. Nyt päätin ostaa uuden ja olin iloinen, että ne ovat edistyneet paljon aiemmasta taitetusta raudanpalasta! Tämä maksoi n. 15 euroa. Tässä käyttämäni lanka on espanjalainen Katia Azteca, jonka ostin Tallinnasta. Sen puikkosuositus on 5-5½ eli aika paksua, joten haarukassa käytin kaikkein leveintä väliä.

Kuvaan tässä työn vaiheita. Ensin pitkä silmukka, joka asetetaaan vasemmanpuoleiseen piikkiin. Kierrä sitten lanka oikeanpuoleisen piikin ympäri.

Seuraavaksi virkkaa yksi silmukka siten, että otat langankierron piikissä olevan silmukan läpi.

Tästä eteenpäin toistetaan koko ajan samaa. Käännä haarukkaa oikealle ympäri (myötäpäivään), tee kiinteä silmukka edellisen kerroksen vasemmanpuoleiseen lankalenkkiin.

Jotkut kiinnittävät lisäksi molempiin piikkeihin apulangan, joka pitää lenkit järjestyksessä, mutta minusta se ainakaan näin paksulla langalla on turhaa. Ihan ohuella pitsilangalla ehkä käyttäisin.Työvälineessä on reiät sen pujottamista varten.

Kun haarukka on täynnä, kiinnitä ensin toinen pää paikoilleen. Irrota sitten alapään osa, jossa piikit ovat kiinni ja pudota pitsiä niin paljon, että piikeille jää vain muutama lenkki molemmin puolin. Laita alaosan kiinnitin takaisin paikoilleen ja irrota yläosan kiinnitin.

Työskentely on nopeampaa, jos pysyt piikkien ylälaidassa, koska silloin koukku ei ota kiinni piikkeihin.

Olen tekemässä lantiopituista liiviä. Teen aluksi olan yli menevät osat yhtenä pitkänä kappaleena, siis 2 kertaa liivin pituisena. Tässä ensimmäiset pätkät valmiina:

Luin jostain, että isossa työssä ei kannata alkaa laskea pitsipalojen lankalenkkien määrää vaan tehdä varmasti tarpeeksi pitkiä. Kiinnitys kannattaa alottaa samasta päästä, josta pitsi alotettiin, koska lopetuspäästä on helpompi purkaa, kun pätkät eivät ole tasapituiset.

Olen kärsimätön, joten aloin heti kiinnittää pätkiä toisiina, kun minulla oli vain kaksi. Kiinnitystapoja on vaikka kuinka monia erilaisia, mutta käytin ihan yksinkertaista: kaksi lenkkiä kerrallaan vuorotellen.

Tässä minulle siis puuhaa seuraaaviksi illoiksi TV:n katselun ohessa!

Virkatut korvakorut

Virkkasin korvakorut kankaankudontaan tarkoitetusta pellavalangasta koukulla n. 1,25. Käytin ainoastaan ketjusilmukoita, kiinteitä silmukoita ja piilosilmukoita. Yläosan vaaleanpunainen pikkukukka on ommeltu päälle erikseen. Kun virkkaus oli valmis ja langanpäät päätelty, kastoin korun ja silitin sen. Nostelin kuitenkin vaaleamman kukan terälehdet erilleen alemmasta kerroksesta. Kun koru oli vielä märkä, sivelin nurjalle puolelle läpinäkyvää askartelulakkaa, joka tekee korusta kestävämmän, mutta ei näy. Laitoin kaksi kerrosta lakkaa ja annoin kuivua välillä. Hopeapäällysteisiä koukkuja saa helmikaupoista tai askarteluliikkeistä. Minulla on niitä vielä iso pussillinen, jonka hankin joskus vuosia sitten.

Valmis lautanauha

Sain kurssilla aloittamani lautanauhan valmiiksi. Tässä vielä työkuva. Nauha on toisesta päästään kiinni vyötärölläni vyössä ja toisesta päästään tietokonepöydässä.

Palmikoin nauhan päät.

Tässä harjoittelen käyttämään kamerani manual focusta...

Lautanauhakurssi jatkui

Eilinen lautanauhakurssi jatkui tänään. Päätin toiseksi illaksi luoda uuden loimen. Näin siksi, että huomasin, kuinka hankala minun on hahmottaa sitä, miten loimilangat pistellään oikeisiin reikiin oikealta puolelta. Tein maitopurkeista 16 uutta lautaa. Tässä illan tulos:

Tässä malli, jonka piirsin. Ihan en vielä ollut varma, miltä se valmiina näyttäisi, vaikka katsoin mallia netistä löytämistäni malleista. Mutta hyvin se toimi! Vähitellen nauhasta opin myös näkemään, missä kohdin pitää alkaa kääntää lautanippua päinvastaiseen suuntaan. Nauhassa on virheitä, mutta jatkan harjoittelua.

En tee ohjeita itse tekniikasta, koska niitä on netissä paljon sekä suomeksi että englanniksi. Englanninkielinen termi on card weaving tai tablet weaving.

Etsiessäni tietoa Googlella törmäsin online-sovellukseen, jolla voi suunnitella lautanauhamalleja. os. http://theloomybin.com/cw/. Sen käyttöliittymä ei ole parhaita mahdollisia, joten kesti hiukan aikaa keksiä, miten se toimii. Mutta kyllä se toimii. Se näyttää, minkälainen perusnauha tulee milläkin väreillä pujotelluilla laudoilla mitenkin päin käännellyillä laudoilla.

Lautanauhakurssilla

Tänään oli eka ilta kahden illan lautanauhakurssista Turun työväenopistossa. Kerrankin oli mahdollista mennä, etten ollut itse töissä samaan aikaan. Pirtanauhoja olen kutonut, samoin tehnyt esim. viitelöintiä, mutta lautanauhojen tekotapaa en ole ymmärtänyt. Perusidean varmaan jo tajusin, koska sain loimen luotua, langat pujoteltua ja pari senttiä yksinkertaista nauhaa jo kudottuakin. Huomenna jatketaan!

Tein pahvista 8 lautaa, että oli jotain, millä kokeilla tekniikkaa. Osa kurssilla olijoista oli tehnyt harjoituslaudat maitopurkeista tai pelikorteista. Ne toimivat hyvin, koska ne ovat liukkaita eikä lanka takerru niihin. Ehdinkohän leikata purkkeja ja luoda uuden loimen ennen huomisen illan kurssia, että saisin apua, jos vaikeampi malli ei heti onnistu! Tähän voi jäädä koukkuun!

Vauvan tossut, ohje

Olen testaillut eri tapoja tehdä vauvan tossuja. Tällä tavoin tehtynä töppönen on nopea ja sitä on helppo muokata minkä näköiseksi tahansa.

Tämän olen tehnyt mieliväreistäni pinkin ja lilan sävyistä. Olen yhdistellyt eri tossuohjeita, mm. uusimmassa KnitToday-lehdessä ollutta, ja muokannut sen mukaan, mikä tuntui toimivan parhaiten. Tossu aloitetaan pohjan keskeltä. Sen voi neuloa kokonaan kahdella puikolla ja ommella lopuksi takasauma tai vaihtaa varren alkaessa pyöröneuleeksi sukkapuikoilla.

Lanka esim. Gjästal Maija (50 g=130 m)  puikot 3,5.
21s = 10cm.
Valmiin tossun jalkaterän pituus on n. 9 cm.

Tässä "perustossu", johon olen tehnyt ohjeen (jos tutkit tarkkaan suurennettuja kuvia pinkistä tossusta, huomaat, että siinä on joissakin kohdin eri määrä silmukoita, mutta valkoinen tossu on parempi). Perusohjetta on helppo muokata eri näköiseksi lisäämällä värejä, kirjo- tai pitsineuletta, tekemällä erilaisia varsia, jättämällä pykäreunan pois jne.

 

Lyhenteet:

s = silmukka
krs = kerros
n = nurin
o = oikein
oikea sileä neule: oikealla oikein, nurjalla nurin
2 s o yht = kavennus, neulo 2 silmukkaa oikein yhteen
ylivetokavennus  = nosta 1 silmukka oikein neulomatta, neulo 1 silmukka oikein ja vedä nostettu silmukka neulotun yli
*---* = Toista tähtien väli

Lisäystapana on käytetty silmukan neulomista kahteen kertaan, sekä etureuna että takareuna.

Tossun pohja:

Pohja neulotaan aina oikein.
Luo 30 s.

1. krs:Neulo ensimmäinen s kahteen kertaan (=lisäys), 13 s, 2 seuraavaa silmukkaa kahteen kertaan, 13 s, viimeinen s kahteen kertaan. (yht. 34 s)
2-3 krs: neulo aina oikein-neuletta
4 krs: 1. s kahteen kertaan, 15 s, 2 seuraavaa silmukkaa kahteen kertaan, 15 s, viimeinen s kahteen kertaan (yht. 38 s)
5-6 krs: neulo aina oikein-neuletta
7. krs:  1. s kahteen kertaan, 17 s, 2 seuraavaa silmukkaa kahteen kertaan, 17 s, viimeinen s kahteen kertaan (yht. 42 s)
8. krs: neulo oikein

Pykäreuna

(Kun pykäreunus kiinnitetään neulomalla, silmukat täytyy poimia oikealla kerroksella. Kun halutaan hyvin kapea 2 kerroksen pykäreunus, se kannattaa tehdä siten, että reiät tehdään nurjalla kerroksella. Näin kerrosmäärät menevät siten, että ennen ja jälkeen reikiä on vain 2 kerrosta. Kuvan tossussa ei ole tehty näin, vaan siinä on reikäkerroksen jälkeen 3 kerrosta, että päästään poimimaan oikealta puolelta. Tarkalleen tämän ohjeen mukainen pykäreuna näkyy vihreän tossun kuvassa)


Vaihda erivärinen lanka.
1 krs: nurin
2. krs: oikein
3. krs:* 2 s n yht, langankierto*, toista kunnes jäljellä on 2 s. Ne nurin yhteen (kerros ei voi loppua langankiertoon)
4. krs: oikein
5 krs: nurin
6. krs: Taita reuna reikien kohdalta kahtia. Sulje reuna poimimalla nurjalta pykäreunan 1. krs:n silmukat yksi kerrallaan ja neulomalla se oikein yhteen neulomisvuorossa olevan silmukan kanssa.

Alla olevassa kuvassa pohja on valmis ja pykäreunasta on kiinnitetty puolet.

Petit&Jolie - uusi luomulaatuinen ihonhoitosarja vauvoille, lapsille ja raskaana oleville! (Affiliate-linkki. Lisäilen niitä vain, kun tiedän, että tuote on hyödyllinen ja hyvälaatuinen!)

Kerroksella 42 silmukkaa.

Jalkaterän reunaosa
Sileää oikeaa neuletta 7 krs, nurjalla nurin, oikealla oikein.

Jalan päällinen (kavennukset, jotka muotoilevat tossun)

Sileää oikeaa neuletta.
1. krs: 23 s o , ylivetokavennus seuraavilla 2 silmukalla. Käännä työ.
2. krs: 6 s n, 2 n yhteen. Käännä työ.
3.krs: 6 s o, ylivetokavennus seuraavilla 2 silmukalla. Käännä työ.
Jatka näin kunnes jäljellä on 7 keskisilmukan kummallakin puolella 12 s (=31 s), neulo viimeinen kavennuskerros loppuun asti kääntymättä.
2 krs sileää oikeaa neuletta. (Sen aikana voi vielä kaventaa tossun päällisestä 2 silmukkaa kuten kuvan tossussa on tehty.)

Kuva alla: tossun päällisen muotoilu kavennuksin puolessa välissä:

Varsi

Varren alussa kavenna yksi silmukka, että saat parillisen määrän silmukoita.
1 o, 1 n joustinta 14 krs. Päätä silmukat.

Tässä valmiiksi neulottu tossukappale:

Ompele pohja- ja takasauma. Kannattaa käyttää ompeluun työssä olevia langanpäitä. Päättele langat. Taita varsi kahtia.

---

Jos haluat, voit neuloa varren sukkapuikoilla pyöröneuleena. Tein näin pinkki-lilassa tossussa:

Alla oleva tossu on silmukkamääriltään samanlainen. Siinä pohja ja jalkaterän reunat ovat aina oikein-neuletta. Vaihdoin langan valkoiseksi, kun tossun päällisen kavennuksia oli tehty muutama kerros. Valkoinen osa on 1-1 -joustinta ja jatkuu samanlaisena varteen. Jalan yli menevä nauha on irrallinen 3 krs:n nauha, jonka ompelin tossuun.

Silmukoiden luominen neulomalla

Huomasin, että Suomessa silmukoiden luominen neulomalla tehdään aavistuksen verran eri tavalla kuin englanninkielisessä maailmassa. Tässä Käspaikan kaavakuvassa ja videossa se tulee selkeästi esille www.kaspaikka.fi/neulonta/tekniikka-ja-rakenne/neuloen_luominen.html . Siinä seuraava silmukka luodaan tosiaan neulomalla edellisen läpi. Englantilainen systeemi on tehdä uusi silmukka kahden edellisen silmukan välistä (uusimman vasemmalta puolelta).

Päätin testata molempia, että näen, kuinka suuri ero niissä on. Alla olevassa ylempi puikko on luotu neulomalla edellisen silmukan takaa, alempi sen läpi. Näistä kahdesta silmukan läpi luominen on nopeampaa, koska jokaisen silmukan kohdalla kestää hiukan enemmän löytää oikea kohta puikolle. Toki mikä tahansa tekniikka nopeutuu, kun sitä käyttää paljon.

Neuloin sitten kumpaankin muutaman kerroksen samanlaista neuletta. Seuraavassa kuvassa edelleen silmukan takaa luotu ylimpänä, silmukan läpi alempana:

Nämä kaksi tapaa saavat aikaan hiukan erilaisen lopputuloksen. Uuden silmukan luominen edellisen takaa luo vahvemman ja näkyvämmän reunan. Siksi käyttäisin sitä mihin tahansa aloitukseen. Silmukan läpi luotu ei minusta ole yhtä siisti, siksi käyttäisin sitä ensisijaisesti silloin, kun reuna ei tule näkyviin. Se sopii erityisesti taitettuihin päärmeisiin ohuutensa vuoksi.

Nämä ovat tietenkin mielipidekysymyksiä, jotka eri ihmiset näkevät eri tavoin! Itse olen yli 40 vuotta luonut ristikkäin ja pääosin teen niin varmaan jatkossakin, mutta näitä oli mukava testata.