tiistai 21. tammikuuta 2014

Tabletin suojus koukkuamalla


Uusi Samsung Galaxy-tablettini tarvitsi kuoren. En halunnut valmiina ostettuja. Suojuksen pitää olla melko tiivis ja kiinteä. Halusin, että se on myös värikäs. Päädyin kaksipäisellä koukulla ympyränä koukuttuun suojukseen. Käytin hunajakennopistoa.

Työtavoista on monia videoita Youtubessa. Koukkuamisen perustekniikka löytyy englanninkielisistä videoista termillä "Tunisian crochet". Kaksipäisellä koukulla ympyrää koukkuaminen on "Tunisian crochet in the round" ja hunajakenno on "honeycomb stitch in Tunisian crochet". On suomenkielisiäkin videoita. EDIT: Tein itsekin tekniikasta videon: https://youtu.be/3tu-B5GpqBE

Aloitus on tabletin kapeamman sivun pituinen silmukkaketju. Aloitin koukkuamisen sen ympäri molemmin puolin ketjua. Siis ensin kaikkiin silmukoihin yhdellä puolella ketjua, sitten toisen reunan silmukoihin. Siten alaskaan ei tule ommeltavaa saumaa.

Luulen, että musta lanka on 7 veljestä, se löytyi komerosta ilman vyötettä. Muissa on monta eri lankaa, suurin osa Red heart Washable Ewe. Keltainen on Novita Florica kaksinkertaisena. Kuten tavallista, koetin vaihtaa värit niin, ettei työhän tulee mitään toistuvaa värijärjestystä.

Tässä työvaiheita:



Kun työ oli niin iso, että tabletti mahtui kokonaan sen sisään, tein kiinteitä silmukoita toiselle puolelle työtä ja jatkoin toisella puolella tekemällä läpän koukkuamalla edestakaisin pitkällä koukulla. Kun koukkuaa edestakaisin kahdella värillä, langat pitää katkaista joka kerroksella, joten päättelemistä tulee paljon!

Lähikuva työn pinnasta.

Lopuksi virkkasin kiinteitä silmukoita läpän ympärille ja tein napinreiät.

Huomenna tabletti kuorineen lähtee kohti Lontoota BETT-messuille! Opetusteknologiamessut, työhöni liittyvää kouluttautumista.


sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Takki chihuahualle


Tyttäreni koira Benjamin tuli minulle viikonlopuksi ilman yhtään takkia. Pakkasta on n. -7 astetta, joten niin pienellä koiralla pitäisi olla jotain yllään. Siksi aloin pikapikaa tehdä pikku takkia langanlopuista. Koska tärkeintä on, että takki lämmittää, langat ovat villaa.

Benjamin inhoaa vaatteiden sovitusta, se näkyy kuvassa korvien asennosta! Mutta työtä oli pakko sovittaa, kun jokainen  koira on erikokoinen eikä minulla ollut mitään ohjetta.


Työssä on kolme erilaista lankaa, joitten ehdotettu puikkokoko oli 5-6, mutta käytin 4:ää, että työstä tulisi tarpeeksi tiivis. Tässä kuvasarja takin valmistuksesta:

Ensin 3 erillistä kaitaletta, neulottu 10 silmukalla. Pituus koiran kaulapannasta hännän alkuun. Virkkasin ne yhteen oikealta puolelta. Poimin silmukat kaulaan tulevalta kohdalta sukkapuikoille ja loin lisää niin että niitä tuli 48 (+1, neuloin ensimmäisen ja viimeisen yhteen, että pyöröksi yhdistämisen kohta on kiinteä.)


Neuloin kaulalle tulevan joustimen, 5 cm pitkä.


Poimin joustimen reunasta silmukoita rinnan kohdalle tulevaan osaan. Siihen pitää tehdä reiät koiran jalkojen kohdalle. Tämä on siis poikakoiralle, tyttökoiralle voi tehdä vatsanalustaa paljon pitemmälle!




Lyhyet osat jalkojen ympärille, reunaan vielä keltainen reunus helmineuleella, ettei neule kierry rullalle. Pienet lenkit, jotka menevät takajalkojen ympäri, että selkäosa pysyy paikallaan.




tiistai 7. tammikuuta 2014

Vihreän sävyt inspiroivat!

Facebookin suomalaisessa käsityöbloggareitten ryhmässä on silloin tällöin blogihaasteita. Tällä viikolla se on vihreä - mitä tahansa vihreästä. Minulla ei ole mitään vihreää työtä kesken eikä suunnitteillakaan. Mutta aihe toi mieleeni viime heinäkuun,jonka vietin vihreällä saarella, eli Irlannissa. Vihreän loputtomat erilaiset sävyt pysähdyttivät, varsinkin mielipuistossani Mount Stewart Gardensissa , jossa otin lukuisia kuvia.

Niitä sitten aloin vertailla eri kätköistä löytyviin vihreisiin lankoihini!







Täältä lisää kuvia Mount Stewartista .

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Kotilieden 1939 pitsimalli

Löysin äidin tavaroista vuoden 1939 kesän Kotilieden. Lehden lukeminen tuntui surulliselta, kun nyt jälkeenpäin tietää, että se oli ilmestynyt vain vähän aikaa ennen monien sotavuosien alkamista.

Lehdessä oli artikkeli erilaisista pitseistä. Pidin erityisesti kuvassa olevasta. Kuvasta ei saa millään kovin terävää, kun se on painettu sen ajan tekniikalla, mutta ika hyvin näkee, miten kuvio on virkattu. Joku ehdotti, että tuo voisi olla nyplättykin, mutta minusta näyttää virkatulta. Tässä ensimmäinen kappale kuvan pohjalta virkattua. Oikea pitsi vaatisi hyvin ohuen langan ja koukun. Villalangalla ja 3:n koukulla tuli 22 cm ympärysmittainen pyörylä.

En halunnut noin tiiviitä lehdyköitä, siksi ne ovat paljon harvemmat. Alkuperäistä kuvaa paremmin vastaavan saisi, jos jättäisi lehdyköitten 3-pylväitten välistä ketjusilmukan pois ja lisäisi pylväitten määrää. Ympyrässä kesti hiukan miettiä, missä järjestyksessä työ kannattaa tehdä. Saman tuloksen saisikin useammalla tavalla.

Aloitusketjussa on nirkkoja, jotka ovat alaspäin, kun valmiin ketjusilmukkaketjun kiinnittää tavallaan väärinpäin!



Saa nyt nähdä, tuleeko kuviota käytettyä jossain työssä!