Neulegraffitia Kaliforniassa

Olen ihastunut Instagrammin käyttöön (omat kuvani http://instagram.com/tuulamaaria ). Siellä törmäsin Kaliforniassa Santa Barbaran vuorilla tehtävään suureen neulegraffitiprojektiin. Graffitit kootaan vuorille. Ideana on vetää useampien ihmisten huomio luonnossa liikkumiseen. Tekijä, nuori mies (http://instagram.com/yarnbombs), on viime kuukausien aikana kerännyt  neulottuja ja virkattua graffitipalasia 34 eri maasta ja 49 Yhdysvaltain osavaltiosta. Hän esittelee ne kaikki sivuillaan www.yarnbomber.com/collaborators.html . Suomesta on minun lisäkseni vain yksi toinen osanottaja. Lähetin projektiin kaksi työtä. Toinen on osa viime kesän Turun Knit 'n' Tag -neulegraffititapahtumaa. Tuolla joitakin kuvia viime viimekesäisestä + linkki runsaaseen kuva-albumiini.

 

Tämä lähetettyäni päätin vielä tehdä pienen uuden työn juuri tätä projektia varten. 

Seuraan projektia suurella mielenkiinnolla. Tulee olemaan hienoa nähdä, mikä lopputulos on.

Poikavauvan lippalakki ja virkattu peitto

Sukulaistyttö sai alkuviikosta poikavauvan ja oma tytär odottaa myös poikaa muutaman viikon päästä syntyväksi. Tein tämän lahjaksi ensimmäiselle vauvalle ja teen vähän erilaisen tyttären vauvalle.

Aloitin lippiksen päälaelta.

Kyselin Facebook-ryhmässä ja googlasin vastasyntyneen pään ympärysmittaa. Se on kuulemma n. 35 cm ja mitta päälaelta lakin reunaan on n. 8 cm. Niitten mukaan tein. Mittasin parin kerroksen välein, että sain lisäykset sopivasti. Valmiin lakin ympärys alareunasta on 36,5 cm. Toivottavasti lakki mahtuu, vauva oli aika pieni! EDIT: Mitta päälaelta lakin reunaan kannattaa olla hiukan isompi, 10 cm.

Lanka on puuvillaa, mitä nyt kotona sattui olemaan. Koukku numero 3. Kuvioissa lanka kulkee silmukoitten sisällä, joten langanjuoksuja ei ole. Värinvaihtokohdassa olen aina ottanut uuden värin käyttöön jo viimeisen silmukan läpi, jolloin värinvaihtokohta on terävämpi.

Lähikuva lipasta:

Kiinnitin lipan ensin virkkaamalla, mutta en pitänyt lopputuloksesta. Purin sen kiinnityksen ja ompelin lipan paikoilleen. Tässä lipan kiinnityskohta alapuolelta:

 

Myöhemmin lisätty: tein omalle pian syntyvälle lapsenlapselle samantyyppisen. Tässä lanka on ohuempaa, Novitan Kotiväki, merseroitua puuvillaa, koukku 2. Ohuemmalla langalla saa mahtumaan enemmän kuvioita. Ympärys 37 cm.

Matkatyönä aloittamani vauvanpeitto valmistui myös

Vaippakakku baby showeriin

Tytär numero kaksi on 34 viikkoa raskaana. Ihme kyllä onnistuimme järjestämään hänelle vauvakutsut ilman, että hän ollenkaan ymmärsi, mitä suunniteltiin!

Vaippakakuista kuulin vasta muutama kuukausi sitten. Googlen kuvahaulla 'diaper cake', 'nappy cake' ja 'vaippakakku' niitä tulee kaikenlaisia mahdollisia. Tytär numero 3 halusi, että teemme sellaisen. Mukava sitä olikin tehdä. Yllättävän paljon siihen meni vaippoja, 2½ pakettia kokoa 2.

Aloitetaan rullamalla vaipat ja kiinnittämällä rullat kumilenkeillä, että pysyvät koossa.

Keskellä kannattaa olla jotain, minkä ympärille vaipat kiinnitetään. Olen kuvissa nähnyt käytettävän mm. tuttipulloja. Meillä oli kangaspakan keskellä ollut paksu pahvirulla. Sen ympärille kiinnitin kaksi potkupukua. Joihinkin kakkuihin kätketään sisälle vaikka mitä.

Kukin rivi vaippoja pitää kiinnittää tiukasti. Asettelun aikana kannattaa olla kumilenkki, jonka sisään vaipat työnnetään. Kun rivi on valmis, sidoimme sen tiukasti kahdelta eri korkeudelta pakettinarulla. Kaikkiaan kerroksia tuli neljä. Ylimmässä on vain yksi rivi eikä sisällä enää toppauksena potkupukuja.

Kakun päälle kiinnitettiin nalle. Raukkaa ei oikein saatu pysymään paikallaan muuten kuin että sen takamuksiin pistettiin metallinen neulontapuikko!

Narut peittyvät koristenauhoilla ja ruseteilla, mitä nyt keksiikin. Syntyvä vauva on poika, meillä oli siniset nauhat. Koristeena on toisiinsa ruseteilla sidottuja sukkia ja pikkuvauvan "kengät".

Yhteen kerrokseen halusimme erilaisen koristeen. Ompelin pallonauhan valkoiseen kankaaseen.

Valmiin kakun alaosa:

Baby showerissa ohjelmana oli myös arvaus, milloin vauva syntyy ja minkä kokoinen se on. Toivottavasti se ei synny yhtä myöhässä kuin äitinsä, jonka annettiin mennä 19 päivää yli lasketun ajan!

Vauvanpeitto matkatyönä

Viikko vierähti taas Pohjois-Irlannissa (Irlannin kuvia virkkauskuvien jälkeen). Matkalla pitää aina olla jokin helppo käsityö mukana. Nyt aloitin sitä varten kevyttä virkattua peittoa keskimmäisen tyttären toukokuussa syntyvälle vauvalle. Tässä virkkaamassa Stanstedin kentällä. Sen jälkeen, kun olin syönyt ihanan Prêt-ketjun chicken-avocado voileivän :) Irlannin puolella ei ole Prêtiä, siksi noita sain vain lentokentällä läpikulkumatkalla.

Lankana pääosin Viking Merino Soft (100% merinovilla, superwash). Monivärisessä langassa on mukana bambua ja polyesteriä, Hjertegarnin lanka. Koukku 3½. Puisesta koukusta ei turvatarkastuksessa huomautettu! Peitto on 65 cm leveä, tässä vaiheessa vielä kesken.

Virkkaus on tavallista siksak-virkkausta, lisäykset ja kavennukset 9 pylvään välein. Suurimmaksi osaksi olen tehnyt vain pylväitä, siellä täällä välissä kerros, jossa pylväitten välissä on 1 ketjusilmukka. Lisäykseen ja kavennukseen tulee keventävä reikä, kun lisätessä tekee pylvään sijasta ketjusilmukan ja kaventaessa hyppää edellisen kerroksen kavennussilmukan yli. Lähikuvat tästä:

Pohjois-Irlannissa oli yhtä kaunista kuin ennenkin ja narsissit kukkivat!

Tollymore Forest Park Newcastlen lähellä:

Pohjoisrannikolla:

Uskaltauduin Carrick-a-Rede-riippusillan yli! Ensimmäisen kerran menin siitä vuonna 1983, ennen kuin siinä oli turvaverkkoja. Silloin koko silta oli epävirallinen, vain kalastajien käytössä, toisin kuin nyt, kun se on maan tärkeimpiä turistipaikkoja. Maaliskuussakin ihmisiä riitti.

Pelottava se on, kun pysähtyy keskelle ja katsoo 30 metriä alas kuohuihin. Ja varsinkin, kun pysähtyy ottamaan kuviakin!

Dunluce Castle -rauniot

Ja vielä jyrkkiä kallioita Pohjois-rannikolla