tiistai 12. elokuuta 2014

Ammatinvalintamietteitä

Kun vietin aikaa Hämeenlinnan tienoilla, kävelin tai ajoin muutaman kerran Wetterhoffin rakennusten ohi.


Wetterhoff oli ennen Suomen ykköspaikka käsityöalan koulutukselle (saattaa olla edelleen, en tunne nykytilannetta!). Minulle, 5-vuotiaasta lähtien käsitöitä innolla harrastaneelle, se oli nuorena taianomainen sana. Minut on kahdesti hyväksytty sinne opiskelijaksi, mutta kummallakaan kertaa en muiden valintojen takia mennyt.


Minulla on kyllä myöhempi käsityöalan koulutus, ammattikorkeakoulutasoinen. Ennen koulutusta toimin useita vuosia Irlannissa käsityöläisenä ja rakastin sitä. Sen jäljiltä lukuisissa kodeissa on tekemiäni joulukoristeita ja monissa perhealbumeissa ompelemani morsius-, kaason- tai iltapuvut. Joskus vielä löydän kuvat joulutavaroista, nyt vain lasten neuleita, vuosi n. 1990:


Pidän nykyisestäkin työstäni verkkoviestinnän parissa, mutta samaa intohimoa minulla ei ole siihen kuin erilaiseen käsillä tekemiseen. Tämän kesän aikana useampi henkilö on aivan eri tilanteissa sanonut minulle, että on surullista, etten tee työkseni sitä, mihin parhaiten sovin.

Tiedän, mitä on käsityö ammattina ja yrittäjänä. Toisaalta iloa ja innostusta, toisaalta taloudellista epävarmuutta. 80-90-luvun vaihteeseen verrattuna nyt on Etsyt ja Ravelryt, Pinterest ja Instagram,  jotka laajentavat asiakaskunnan koko maailmaan. Minulla ei ole kielirajoitteita.

Jatkan tulevaisuuden miettimistä, nyt, yli viisikymppisenä!


3 kommenttia:

  1. Mielenkiintoista. Sinun taitosi tukevat kaikki toisiaan ja lisäävät mahdollisuuksia. Nyt vaan toteuttamaan haaveita, unelmia ja ideoita!

    VastaaPoista
  2. Ihania mietteitä. Itse vaihdoin kertaheitolla 6 vuotta sitten diplomi-insinöörin työt ikkunaentisöijän ammattiin ja yrittäjyyteen. En ole katunut. Mielekkään työn tuoma mielihyvä ja elämänlaadun parantuminen sen myötä on korvannut moninkertaisesti tulotason reippaan pudotuksen. Pidän nykyisestä työstäni, mutta siitä huolimatta mietin vähittäistä vaihtoa tekstiilipuolelle, johon minulla ei ole koulutusta. Vasta nyt olen tajunnut, että sehän on se, mikä on minua ihan lapsesta asti kiehtonut. En vain osannut kuunnella sisäistä ääntäni ja alistuin, kun ympäristö halusi vääntää minut toisenlaiseen muottiin. Oli hurjan kannustavaa lukea, että muutkin miettivät ammatinvalinta-asioita tässä iässä (olen 46). Kiitos sinulle ajatuksiesi jakamisesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno lukea ajatuksiasi :) Vaikea valinta toisinaan voi olla, varsinkin kun pitää monista erilaisista asioista. Minäkin olen nyt vasta alkanut tajuta, että käsityöt on se asia, josta olen aina ollut yhtä kiinostunut, muut kiinnostuksen kohteet ovat vaihdelleet.

      Poista