Päätin tehdä uuden, samanvärisen, mutta erilaisilla kuvioilla ja syksyä vastaan paksummasta langasta. Lankana on Lankamaailmasta hankittu Gjestal Maija, kirjavaa lankaa lukuunottamatta, ja käytin virkkuukoukkua 4. Kirjava on myös Lankamaailmasta, mutta vyöte on valitettavasti kadonnut.
Halusin neliön, jollaista en ollut ennen tehnyt. Googlasin kuvahaun 'crochet square' ja ihastuin tähän kuvioon: https://c2.staticflickr.com/6/5129/5731174379_fb58b11a23_z.jpg. Myöhemmin sain eräästä Facebook-ryhmästä kuulla, että Ravelryssä on hyvin samantapaisen neliön ilmainen ohje. Siinä on myös kaavio, siksi päätin, etten ala piirtää uutta kaaviota. Oma kuvioni ei ole täysin sama kuin ohjeessa, mutta siitä saa selkeän käsityksen, miten kuvio tehdään. Itse tein sen silmämääräisesti tuon ensimmäisen kuvan perusteella.
Neliön koko on n. 12 x 12 cm. Jokaisen neliön keskus on valkoinen ja ulkoreuna turkoosi, mutta muuten värit vaihtavat paikkaa. Peitossa on 24 neliötä. Reunuksineen sen kooksi tulee n. 70 x 100 cm.
Tytär halusi kuvioitten väliin jotain lisää valkoisella. Näytin hänelle eri vaihtoehtoja kiinnittää neliöt ja hän valitsi lyhyet ketjusilmukkaketjut. Niissä on 2 kjs ja jokainen hyppää kahden silmukan yli kiinnittäessä. Tai suunnilleen, minun töissäni mikään ei ole niin tarkasti aina sama :)
Kiinnitystapa:
Tein ensin neljän neliön kaitaleita ja kiinnitin ne sitten yhteen pitkiltä sivuiltaan.
Peittoa on virkattu monessa paikassa! Tässä Rowallane Gardens -puisto lähellä Belfastia:
Ja tässä tänään Samppalinnan puistossa Turussa. Lämpötila on tänään 30°C, joten villainen peitto sylissä tuntui melko lämpimältä! Mutta se on nyt melkein valmis, vielä pari kerrosta reunuksiin. Laitan kuvan, kun se on kokonaan valmis.
Mietin, missäköhän se ensimmäinen peitto Daniel-vauvalle mahtaa olla. Ja tietääkö sen käyttäjä, mistä se tuli?
Tosi ihana peitto! Ihanan harmoninen kokonaisuus tuo sinisen eri sävyjen ja valkoisen yhdistelmä. Harmi että ensimmäinen peitto hävisi, mutta tämä varmasti korvaa mielipahan!
VastaaPoistaEkasta kuvasta kattelin, että onkohan levoton peitto. Ei ole! Ihanan rauhallinen lopputulos! Ja sopii väriensä puolesta unille :)
VastaaPoistaTosi kurjaa, että ensimmäinen peitto vietiin eikä jätetty löydettäväksi :( Jos itse huomaan, että joku tiputtaa tavaransa, nappaan sen matkaan ja otan pudottajan kiinni. Kerran eräs ystäväni ihmetteli tätä! Minusta olisi kilttia, jos tiputtaisin esim. hanskan (peitosta puhumattakaan!), ja joku nostaisi sen ja toisi sen minulle! Olettaen toki, että sen putoamisen on joku nähnyt.
En voi uskoa, että joku vain otti sen ensimmäisen peiton..!! :( Onneksi teit uuden ja todella hienolta näyttää!! Hitsi, kun itsekin osaisin tuommoisia tehdä. Virkkaaminen ei oo koskaan ollut mun vahvuusaluetta, mutta pitäisi varmasti harjoitella sitä enemmän.
VastaaPoistaIhana peitto! Itsekin teen tällä hetkellä veljentytölle (synt. 1.8) peittoa, loppu suoralla ollaan :) Tuon kiinnitystavan otan kyllä talteen, voisi joskus sillä tehdä.
VastaaPoistaTosi harmi, että ensimmäinen peitto katosi. On ihmisillä röyhkeyttä nykymaailmassa.
Kiitos kommenteista! Peitto on nyt valmis, laitan siitä jotain lähipäivinä. Kyllä tosiaan oli huono tuuri, että edellisen peiton pudotessa sattui juuri sellainen ihminen, joka vain otti sen, vaikka voisi hyvin kuvitella, että sitä tultaisiin etsimään :(
VastaaPoista